tiistai 20. lokakuuta 2009

Työttömyys ja karppaus

Jo jonkin aikaa karpanneet tietävät, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole ihan halvimmasta päästä. Tosin ns. normaalin ja karppauksen välinen ero tasoittuu kun rahaa ei enää menekään - ainakaan läheskään samalla tavalla kuin ennen - välipaloihin, kahvipullaan, jäätelöön, sipseihin, olueeseen tai muuhun höysteeseen (joka on yllättävänkin iso rahareikä). Eikä lääkäri- ja lääkelaskuihin. Mutta mitä tehdä kun koittaa työttömyys - arkea valitettavan monelle meistä. Tässä muutama sana siitä.

Työttömyys saattaa iskeä meissä päälle paniikkinapin joka jää jumiin. Mielessä halvin mahdollinen ruoka, sillä ruokakustannuksissahan voimme aina säästää, eikö? Eli makaroonia, leipää (mieluiten kotitekoista), perunaa, makkaraa, hernekeittoa ja mitä vielä. Kaikkea minkä kilohinta on mahdollisimman alhainen ja joka kuitenkin täyttää vatsan. Mutta kannattaakohan tämä? Kun raha on vähissä ja vapaa-aikaa enemmän, kannattaisi satsata terveyteen ja se ei useimmilla meistä perustu mihinkään hiilihydraattitankkaukseen - ellemme sitten liiku todella paljon. Ruoka-aineet kannattaakin kenties valita sen perusteella miten hyvin ne pitävät nälkää -  ja nälänhallinnan omissa käsissä. Kun nälänhallinta karkaa kuten se monella tekee runsashiilihydraattisella ravinnolla, ruokakustannukset nousevat, olo huononee ja uuden työpaikan hankintaan tarvittava itsetunto ja energia hupenevat.


Paniikkinappi kannattaa jättää rauhaan ja miettiä sen sijaan miten hyödyntää kekseliäisyyttään. Karppausfoorumilla saa paljon hyviä ideoita siitä miten venyttää penniä/senttiä  kaupan kassalla ja miten kokata suhteellisen huokeita aterioita. Ja jos välistä joutuu turvautumaan halpishiilareihin enemmän kuin haluaisi, voi varmaan liikkua vähän enemmän. Hyvä idea on lähteä - työaamuinakin - pienelle aamulenkille ennen ensimmäistäkään ruoanpalaa. Näin rasvanpoltto pysyy kuosissaan, tulee hyvä mieli ja saa hyvät raamit uuteen päivään. Työttömyyden ei todellakaan tarvitse tarkoittaa sitä, että löisi ns läskiksi. Päinvastoin, se voi merkitä uusia mahdollisuuksia päästä eroon läskistä ja kohentaa terveyttään hyödyntämällä suuremman vapaa-aikansa järkevästi ja itseään arvostaen. Ja miten se nyt menikään - munalla töihin?     

2 kommenttia:

  1. Asiaa!!
    Hienoa ajatella, että sinunkin lukijoistasi moni alkaa ehkä ensimmäistä kertaa ajatella ruoan laadun yhteyttä mm. tuohon elintärkeään energiaan, fiilikseen ja itseluottamukseen.
    Siihen kannattaa aina investoida, koska mitä enemmän sulla on sen energian, fiiliksen ja suorituskyvyn myötä annettavaa, sen helpompi on myös saada esim. työtä ja rahaa omienkin tarpeiden täyttämiseen. Ja sitten voikin taas investoida omaan kroppaan ja mieleen taas entistä enemmän.. ja taas antaa ja saada lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän nolottaa kirjoittaa vastaus tähän näin paljon perästäpäin (blogi oli tosiaan pitkällä tauolla), mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Kiitos Olli kommentistasi! Kaikki käy tosiaan käsi kädessä elämässä, ei mikään asia ole yksinään vaan on yhteydessä muuhun. Aika ja sen käyttö on a&o. Eli kärsivällisyys palkitaan, ennen pitkää - ja joskus aika pikaisestikin!

      Poista