sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Karppauksen hinta

Monella on sellainen käsitys, että vähähiilihydraattinen ruokavalio kävisi kalliiksi kukkarolle. Tämä saattaakin pitää paikkansa jos aina vaan ostelee esimerkiksi lihaa ja juustoa kalleimmasta päästä. Mutta moni karppaaja huomaa aika pian aloitettuaan tällä ruokavaliolla, että oikeastaan rahaa säästyykin. Tässä alla selitys miksi.

Kokonaiskuva
Kuten kaikessa, myös tässä kannattaa katsoa kokonaiskuvaa. Runsashiilihydraattinen ruokavalio voi itsessään olla melko edullinen, sillä monet hiilaripitoiset ruokatavarat ovat halpoja. Ongelmana siinä vaan on se, että k.o. ruokavalio tapaa poikia korvaavia - ja kalliita - tottumuksia. Verensokerin heitellessä monen tekee mieli jos jonkinmoisia herkkuja, ja nämä eivät koskaan ole halpoja. Ostetaan siis nopeita hiilihydraatteja sisältäviä tuotteita kuten pullaa, jäätelöä, sipsejä, karkkia, eineksiä, tuoremehuja, popcornia, hampurilaisia, hodareita, tms - mitä tahansa mikä saa verensokerin hetkellisesti tasaantumaan. Monet ns kevyttuotteetkin ovat normaalirasvaisia kallimpia.
Pidemmän päälle tämä käy kalliiksi kun kauppakuitteja kerääntyy, sairauskustannukset nousevat ja oma tehokkuus laskee ylipainon myötä niin työelämässä kuin vapaalla. Ja vaikka ei ostelisikaan herkkuja eli ainakaan kukkaro ei niinkään kärsisi, eivät itselleen väärän ruokavalion noudattamisen seuraukset ole edes rahassa mitattavissa.
.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio saattaa itsessään olla vähän kalliimpi - ainakin aloittelijalle, joka kenties hurjistuu ostamaan pakkasen täyteen lihaa ja juustoja joka makuun. Pidemmän päälle tämä ruokavalio kuitenkin tulee halvemmaksi. Ostoslista järkevöityy, terveys edistyy ja ruokahalu on repsahdustenkin tapahtuessa hallittavissa pienin säädöksin. Ruokahalun tasaantuessa heräteostokset jäävät yleensä pois kuormittamasta kukkaroa. Jos siis kokonaiskuvaa katsoo niin karppaus on edullista, ja se saattaa olla sitä myös ihan yksittäisinä päivinä jos vähänkin vaan pitää silmänsä auki ja mukautuu elintarvikkeiden kausiluonteisuuteen.

Halpaa karppausta
Miten sitten karpata halvalla - vai onko se edes mahdollista? Kyllä on, vaikkakaan ei aivan mielekästä jos sitä jatkuvasti joutuu harrastamaan. Mutta halvalla saa muun muassa näitä perustarvikkeita, ja useimpia ympäri vuoden: kananmunia, vihanneksia, pakastevihanneksia, makkaroita, marjoja, sieniä, maapähkinöitä, maitorahkaa, keräkaalia. Jos kauppaan joskus pääsee jo aamulla, on usein ostettavissa m.m. punamerkkisiä lihatuotteita pakasteen laitettavaksi. Juustoja saa aina halvemmallakin kuin yli 10 €/kg. Ja jos on niin onnellisessa asemassa, että voi ostaa joitain ruokatarvikkeita suoraan tuottajalta, ei kun menoksi ja ota kaverikin mukaan.

Suosi torikauppaa
Kesäisin saat vihannekset halvemmalla torilta, ja samalla voit ostaa kalakauppiaalta silakoita, maukkaan kuhan, tms. Torilla on ihan oma tunnelmansa, ja jotenkin mukavampaa se on maksaa suoraan kauppiaalle kuin suurmyymälän kiireiselle kassalle. Samalla tulee vähän liikuttua enemmän - ellet nyt satu onnekkaasti asumaan torin laidalla.

Luonnon antimet
Kiireisen ja autottoman kaupunkilaisen ei kenties tule metsälle lähdettyä, vaikka sitä lapsena olisi harrastanutkin. Mutta selvää on, että luonnolla olisi meille paljon annettavaa - ihan ilmaiseksi. Vuoden marjat kertaheitolla pakastimeen, ja yhtä sun toista sienilajiketta kunhan osaa kerätä. Sitten kokonaan toinen juttu onkin metsästys, mutta Suomen ollessa tunnetusti tilastokärjessä mitä tulee kivääreihin per asukas, luulisi metsästysmahdollisuuksien olevan täällä aika hyvät. Eri asia sitten haluaako metsästää. Ainakin paleodieetillä olevalle luulisi sen olevan mieluinenkin vaihtoehto. Samoin kuin kalastamisen!

Oma palsta
Maalla kun asuu niin viljely oman perheen tarpeisiin lienee aivan luonnollinen osa elämää. Kaupunkilainenkin voi viljellä - kaupunkipalstoilla - mutta se toki vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, varsinkin jos ei omista autoa. Ihanteellista olisi esimerkiksi jonkin Hollannin lähiöiden tapaan pystyä viljelemään omiksi tarpeiksiin talon pihalla tai sen välittömässä läheisyydessä, sillä silloin viljelyn aloittaminen ei kiikastaisi ainakaan pitkistä välimatkoista. Oma kasvimaa tekee hyvää niin kukkarolle, kropalle kuin mielelle.

Lopuksi tässä varsinaisten asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta karppausfoorumilla.


Lähteet: karppaus.info, Kasvimaalla

1 kommentti:

  1. Tottahan se on, että hiukopaloihin saa hukutettua suuret summat, mutta ei niin tarvitse olla.

    Minä syön tavallista perusuokaa. Ostan tarpeet kerran viikossa, teen ruokaa etukäteen valmiiksi, jottei sitä tarvitse ruveta tekemään kun on nälkä, ja sujautan kauppakassiin aina jotain välipalaksi kelpaavaa. Tänään välitankkauksen virkaa toimitti pari kolme desiä kaurahiutaleita maidon kera. Niiden voimin jaksoin ponnistella mainiosti parin tunnin lenkinkin.

    On karppauksesta sitten mitä mieltä tahansa, niin eihän se mikään opiskelijan tai vähävaraisen unelmaruokavalio ole. Monille se ei ole mahdollinen lainkaan - ei edes Suomessa.

    Minä miellän karppaajan ruokavalion, johon kuuluu mm. juustoja, lihaa ja paljon kasviksia, herkutteluksi. Saatan grillatessa kerran tai pari kesässä uhrata rahaa karppityyliseen sapuskaan, mutta ei minulla olisi sitä varaa ostaa jatkuvasti, enkä haluaisikaan, koska nopeastihan se rupeaisi kyllästyttämään.

    Luontaisista lihan hankkimisen menetelmistä voin suositella vilpittömästi kalastusta. Sillä tavoin saa halpaa lihaa. Ja roskakaloinakin tunnetuista kaloista pystyy tekemään loistavaa sapuskaa. Esimerkiksi uunissa tehty särkisäilyke on supernam. Parempaa ei jostain muusta kalasta saa.

    Katiskat ja verkot pyytämään. Saalis on harjoittelun jälkeen varma ja terveellisen lihan kilohinta kaikkinensa jää pieneksi.

    VastaaPoista